Edelläkävijä
Vuosi 2016 on Miina Sillanpään
juhlavuosi. Miinan syntymästä on kulunut 150 vuotta. Hän kuoli samana vuonna
kuin minä synnyin ts 1952. Miina
Sillanpää oli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri ja pitkäaikainen
kansanedustaja. Hän on suomalaisen tasa -arvon symboli ja monessa suhteessa
edelläkävijä. Hän hyödynsi ”piikakenraalin” roolin politiikassa. Hän rakasti
opiskelua ja uuden oppimista. Hän piti tärkeänä sitä, että asioissa edetään
askel kerrallaan, on tehtävä konkreettisia esityksiä ja ryhdyttävä sitten
toimimaan.
Eduskunnan naisverkosto järjesti
seminaarin Miina Sillanpään kunniaksi. Sinne minäkin sain kutsun. Seminaari oli
napakka, mielenkiintoinen, rehellinen ja antoi runsaasti poweria minulle.
Muutaman tunnin aikana käsiteltiin mielenkiintoisia aiheita kuten Naisten
aseman kehitys kansainvälisesti, Miinasta ministeriksi ja Miina ja nykypäivän
naiset. Paneeleissa oli nimekkäitä naispolitiikkoja ja alustuksia pitivät
professorit Niklas Bruun ja Maria Lähteenmäki.
Miten naiset pääsevät politiikkaan
Kaikki totesivat, että
politiikkaan pääsee alussa hyvin mukaan, mutta …Kansanedustaja Sanna Marin
kertoi, että alussa politiikan polku on leveä. Kaikki onnistuu, puolue kehuu ja
saat paljon kiitosta. Yhtäkkiä polut kapenevat. Miksi? Hän kertoi
hämmästyneensä, miten vahvasti sukupuolittuneet rakenteet ovat eduskunnassa.
Nuoret naispoliitikot kuvittelevat, että vuosien saatossa lasikatot olisi
murettu aikoja sitten. Todellisuus on toinen. Tähän ei osaa varautua. Onhan
maassamme ollut naispresidenttikin ja kymmeniä naisministereitäkin.
Eduskunnassa ei esim ole tasa-arvo-ohjelmaa, jonka kuvittelisi siellä olevan. Tytöt kasvavat kiinnostumaan hoiva- ja
sosiaaliasioista. Tämä johtaa siihen, että naiset työskentelevät näiden
asioiden ympärillä ja miehet päättävät rahoista ja ulkopolitiikasta ja
turvallisuudesta.
Kansanedustaja Eva Biaudet piti
tärkeänä sitä, että naiset jakavat kokemuksiaan siitä, miten heitä kohdellaan
politiikassa ja yhteiskunnassa. Naisille on ominaista taistella
yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden puolesta. Hän korosti, että naisilla
kuitenkin on itselläänkin ennakkoluuloja ja epätietoisuutta siitä, miten pitää
politiikassa käyttäytyä.
Toimitusjohtaja Anu Vauhkonen oli
sitä mieltä, että liikemaailmassa naiset voivat pärjätä johtotehtävissä.
Pörssiyhtiöiden johdossa on kuitenkin 75% miehiä.
 |
| Kuvassa Eva Biaudet, Sanna Marin ja Anu Vauhkonen |
Mitä naisille tapahtuu politiikassa
Kansanedustaja, ministerinäkin
ollut, Sirkka-Liisa Anttila muistutti, että eduskunnassa on ehdottoman tärkeää,
että naiset tekevät yhteistyötä yli puoluerajojen. Politiikassa on yritetty
kammeta kyvykkäitä naisia, mutta naisten yhteistyö on kantanut. Tämä
edellyttää, että naiset oppivat luottamaan toisiinsa. Hän muistutti, että
kannattaa hankkia ensiksi naisten luottamus ja vasta sitten miesten luottamus.
On tärkeää, että naispoliitiikot toimivat menttoreina nuoremmille naisille,
sillä jatkuvuus politiikassakin on tärkeää.
Kansanedustaja Sari Essayaha
korosti myös yhteistyötä. Hän piti merkityksellisenä myös sitä kulttuuria, joka
puolueessa on. Kristillisten puolueessa vastuuta tulee nopeasti, mutta yhtäkkiä
huomaatkin, että valiokunnassa olet ainoa kristillisten edustaja ja on nopeasti
muodostettava puolueen kanta aivan yksin. Talousvaliokunnassa valtaosa on
yleensä miehiä. Suurimmat euromäärät liittyvät sosiaaliturvaan,
sosiaalipoliittisiin kysymyksiin kysymyksiin, joissa naiset olisivat varmasti
hyviä asiantuntijoita.
Kansanedustaja Li Andersson nosti
esiin monia inspiroivia esimerkkejä siitä, miten naiset ovat pärjänneet.
Pärjäävät naiset ovat kuitenkin olleet yksittäistapauksia. Naisten johtajuuteen
suhtaudutaan edelleenkin epäillen. Myös hän näki eduskunnan lasikatot ja
sukupuolittuneet rakenteet ja niiden vaikutukset. Valta on hyvin pienellä
piirillä eikä niihin piireihin ole helppo päästä. Hän kertoi, että sukupuolen
lisäksi rakenteisiin kuuluu ikäkysymys. Ikä nousee tärkeämmäksi kuin se, mitä
sanottavaa poliitiikolla.
Mikä on naisten tapa vaikuttaa
Presidentti Tarja Halonen kehotti
naisia tukemaan toinen toistaan. esim. tyyliin ”Leenan esitys oli erinomainen,
kannatan sitä.” Hän muistutti, että on olemassa myös edistyksellisiä miehiä ja
heitä tarvitaan silloin, kun naiset haluavat edetä poliittisella uralla.
Presidentti sanoi, että vallalla on edelleenkin käsitys, että työläisluokan
naisissa on jotain epäilyttävää. Nyt onneksi yhteiskuntaluokkia ei ole samalla
tavalla kuin ennen. Puolueissa on ihmisiä kaikista yhteiskunnan alueilta.
Toimittaja Kreeta Karvala piti
tärkeänä, että nuoret tytöt näkevät menestyneitä naisia. Hän kuuli, että
aikanaan liittokansleri Merkel pyysi neuvoa presidentti Haloselta, miten
pärjätä politiikassa. Halonen kertoi, että on helpompi katsoa naista kuin
kuunnella. Hyvänä esimerkkinä on nyt käytävä presidenttikamppailu Clintonin ja
Trumpin välillä. Vaaleissa naisen on oltava osaava, hän ei saa tehdä virheitä
eikä lapsuksia saa tulla.
Kansanedustaja Outi Alanko-
Kahiluoto pohti, miten sovittaa työ ja perhe. Naiset kantavat yhteiskunnassa
suurimman vastuun perheestä ja vanhuksista. Suomessa naiset ovat korkeasti
koulutettuja, mutta eivät kuitenkaan ole johtotehtävissä samassa määrin kuin
miehet. Hän pohti myös sitä, että politiikassa nainen ei ole koskaan oikean ikäinen.
Alussa nainen on ihailun kohde eikä häntä välttämättä oteta vakavasti, sitten
tulevat ruuhkavuodet, jolloin ajatellaan, ettei siitä nyt ole vielä tietyille
paikoille, lopulta onkin sitten liian vanha. Olipa minkä tahansa ikäinen on
opittava puhumaan rohkeasti. Outi Alanko – Kahiluoto totesi, että
tasa-arvoasioissa ollaan otettu takapakkia viime vuosina.
Lopuksi
Seminaarissa todettiin, että
vaikka Miinan ministeriajoista on vuosikymmeniä, painiskelemme monella tavalla
saman tyyppisten kysymysten kanssa tänään. Tästä kertoivat myös
naiskansanedustajien tarinat. Kun naisia on mukana politiikassa 30%, alkaa ääni
kuulua.
Itse ryhdyin pohtimaan sitä, mikä
asema naisilla on vammaisjärjestöissä. Kuuluuko naisten ääni?
Miinasta on ilmestynyt Aura
Korppi -Tommolan kirjoittama kirja Miina Sillanpää, Edelläkävijä
